Christine Lagarde, nainen vallan huipulla

55-vuotias ranskatar Christine Lagarde on IMF:n uusi pääjohtaja.Yksi vaikutusvaltaisimmista naisista maailmassa, Angela Merkerin, Hillary Clintonin ja Michelle Obaman jälkeen. Lagarde on toki ollut huipulla jo kauan, viimeksi Ranskan valtiovarainministerinä, mutta astuminen seksiskandaalissa ryvettyneen Dominique Strauss-Kahnin saappaisiin teki hänestä tunnetun kautta maailman.

Lagarde on koulutukseltaan juristi ja hän on asunut ja työskennellyt Yhdysvalloissa 25 vuotta ennen ministerinuraansa Ranskassa. Lagardea pidetään hyvin määrätietoisena ja kovana, erityisesti kovuus on tullut esiin hänen tavassaan neuvotella. Monilla huippujohtajiksi päässeillä naisillakin on urhelijatausta. Lagarde on kuulunut nuorena Ranskan taitouintijoukkueeseen.

Lenita Airisto on haastatellut jo aikaisemmin eleganttia Christine Lagardea. Hän kertoo haastattelussa (Gloria, syyskuu 2011, 31-32) ajatuksistaan johtamisesta ja siitä, mitä erityispiirteitä nainen tuo siihen. Hän kuvaa itseään johtajaksi, yhteistyöhakuiseksi ja  hakevansa ratkaisuissaan konsensusta. Hän myös haluaa muidenkin kuin itsensä loistavan.
                                                    

Entisenä uimarina hän kertoo edelleen pitävänsä itsestään  hyvää huolta ja on tarkka siitä, miten elää, syö ja nukkuu. Terve sielu terveessä ruumiissa voisi olla hänen mottonsa. Christine on kolmilapsisen opettajaperheen esikoinen ja joutui jo varhain ottamaan vastuuta perheessäänkin, koska hänen isänsä kuoli hänen ollessaan 15-vuotias.
Hänellä on hyvä itseluottamus ja hänet on aina otettu vakavasti työssään miesvaltaisilla työpaikoilla ja neuvotteluissa.Lagarden mukaan nainen otetaan tasavertaisena, jos hän osaa asiansa, tietää mistä puhuu eikä ryhdy flirttailemaan eikä mielistelemään vastapuolta, käytä naisellisia typeriä keinoja. Hän kuitenkin korostaa, että naisen on oltava nainen ja käyttäydyttävä  sukupuolensa mukaan, mutta ei hyödyntää väärin naiseuttaan.

Miksi sitten naiset niin harvoin puhkaisevat lasikaton ja pääsevät merkittäviin johtajan asemiin? Lagarden mukaan nainen asettaa perheen usein etusijalle, varsinkin, jos hän ei saa puolisoltaan täyttä tukea. Lagarde sai miehensä täyden tuen ja mies myös otti ison vastuun kahden pojan kasvatuksesta. Pojat, jotka jo nyt ovat täysi-ikäisiä, ovat ylpeitä äidistään ja heistä on kasvanut  itsenäisiä. Mies on kuitenkin vaihtunut menestyksen saatossa.Eikä tämän naisjohtajan urakaan ole ihan puhtoinen, vaan käynnissä on paraikaa selvitys liittyen hänen ministeriaikaansa Ranskassa.

Tyylistään hän on tarkka ja hän kokee edustavansa eleganttia ranskalaisuutta. Ei pelkästään pukeutumisessa vaan kodisaan ja työympäristössään. Christine valittiin kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtajaksi kesäkuussa. Hän on paljon esillä lehdistössä, sillä hän on ilmiselvästi ottanut asemansa käyttöön ja osallistuu keskusteluun oman alansa asioissa. Viimeksi toissapäivänä hän otti rohkeasti kantaa eurooppalaispankkien tilanteeseen ja suuntasi arvostelua toiselle  vaikutusvaltaiselle finanssijohtajalle, EKP:n Trichet'lle.
Kun juttuja vaikutusvaltaisista naisjohtajista lukee, usein puhutaan heidän tavastaan pukeutua ja sillä tavalla hahmotetaan myös persoonallisuutta, kuten tästä ja Michelle Obamasta kertovassa blogikirjoituksessakin oli.

Olen jäänyt miettimään, miksi sosiaali- ja terveysalan naiset eivät ota tähän kantaa tai miksi lehdissä ei kirjoiteta  miten pukeutuu naisjohtaja silloin, kun henkilökunta käyttää suojavaatteita. Miten hän korostaa persoonallisuuttaan vai voiko niin edes tehdä? Mitä värejä voi käyttää jos henkilöstöllä on valkoinen tai vihreä värikoodi? Ja miten työympäristössä näkyy se, että tätä johtaa nainen, jolle kauneus on tärkeätä myös ympäristössä. Viihtyisä ja harmoninen työympäristö edesauttaa henkilöstön viihtyvyyttä ja hyvää oloa  työssä.

Seija Telaranta